maanantai 28. helmikuuta 2011

Verotus on näiden vaalien SE juttu

Vasemmistopuolueet ja Perussuomalaiset näyttävät hyökkäävän tämän kevään eduskuntavaaleissa yhtenä rintamana hyvätuloisten kimppuun. Syyttä suotta, sillä ryhmä on jo nyt ahdistettu liki sietämättömään tilanteeseen.

Otan esimerkiksi yksityisyrittäjän, vaikkapa verokonsultin, joka myy asiakkailleen palveluna omaa työtään ja jonka bruttopalkka on 150.000 euroa vuodessa. Yksinkertaistaen oletan laskelmassani, että palvelun tuottamisesta ei synny yrittäjälle muita kuluja, jolloin asiakkaan maksama summa on kokonaisuudessaan käytettävissä yrittäjän palkkaan ja verojen maksuun. Esimerkkilaskelmassani asiakas taas on yksityishenkilö, joka ei voi vähentää palvelusta maksettavaa arvonlisäveroa.

Kun yrittäjä suorittaa 100 euron arvoisen palvelun, tilittää yrittäjä saamastaan maksusta valtiolle ensiksi arvonlisäveron osuuden 18,70 euroa. Jäljelle jäävä summa jakautuu yrittäjän bruttopalkkaan (65,44 euroa) ja palkasta maksettaviin sivukuluihin; eläkevakuutusmaksuun (14,40 euroa) ja sosiaaliturvamaksuun (1,46 euroa). Bruttopalkasta yrittäjä maksaa lisäksi valtion ja kunnan tuloveron, kirkollisveron, työttömyysvakuutusmaksun sekä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun ja päivärahamaksun (yhteensä 27,99 euroa). Lopputulos on, että sadan euron palkkiosta jää nettopalkaksi 37,45 euroa ja sitä verotetaan 62,55 eurolla.

Kuva synkkenee entisestään, jos yrittäjä haluaa käyttää edellä ansaitsemansa palkan urheiluauton ostoon. Autovero ahmaisee summasta 15,65 euroa ja vähennyskelvoton arvonlisävero 7,00 euroa.

Niin uskomatonta kuin se onkin, asiakkaan maksamasta satasesta voi yrittäjä käyttää varsinaiseen auton hankintaan ainoastaan 14,80 euroa. Valtaosa, eli 85,20 euroa on sitä ennen tilitetty valtiolle, kunnalle, seurakunnalle ja Kansaneläkelaitokselle.

Ja, kun Suomessa ei ole perheverotusta, hyvätuloinen yrittäjä on entistä kohtuuttomammassa tilanteessa, jos hänen puolisollaan ei syystä tai toisesta ole tuloja. Jos kaksi henkilöä tienaa yhteenlaskettuna saman määrän kuin esimerkkitapauksemme yrittäjä, heidän verotuksensa jää n. 13 %-yksikköä kevyemmäksi kuin yrittäjämme tapauksessa. Elätettävänä on silti aivan yhtä monta suuta.

Eräs sosialidemokraattinen kärkipoliitikko lohkaisi aikanaan, että verotus ei ohjaisi ihmisen toimintaa. Mutta ohjaa se. Nykyisellä verotuksella hyvin koulutetut ja hyvätuloiset muunmaalaiset eivät edes harkitse tulevansa tänne töihin. Suomalaisilla taas on yhä kasvava houkutus muuttaa edullisemman verotuksen maahan – etenkin kun nämä usein tarjoavat myös Suomea korkeamman palkkatason. Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Sveitsi ovat tyyppiesimerkkejä maista, jonne muutto voi tuottaa samanaikaisesti sekä kymmeniä prosentteja korkeamman ansiotason että kymmeniä prosenttiyksikköjä matalamman veroasteen.

On kansantaloudellisesti järjetöntä ja yksilötasolla moraalitonta olla tekemättä asialle mitään. Veroasteikko tarvitsee remonttia sekä ylä- että alapäähän. Vaikka tasaverokeskustelu onkin tervettä, toimivin tie löytynee mallista, jossa ylin tuloveroprosentti asettuu mahdollisimman lähelle pääomatulosta maksettavaa veroa kolmenkymmenen prosentin pintaan, ja jossa alimmassa tuloluokassa ei veroja makseta lainkaan.

Verokertymän kannalta on varsin yhdentekevää, rangaistaanko hyvätuloisia korkeilla kateusveroilla tai maksavatko yhteiskunnan vähätuloisimmat veroja vai eivät. Olennaista sen sijaan on, että ahkeruus ja menestys palkitaan, ja että mahdollisimman moni siirtyy sosiaalitukien parista palkkatyöhön, jolloin he eivät ainakaan kerrytä yhteiskunnan kuluja.

PS. Minun ääneni näissä vaaleissa menee Sakari Okalle (Lauttasaaren Kokoomus, Helsinki). Suosittelen sinullekin!

perjantai 2. heinäkuuta 2010

Haiskahtaa socialismilta!

Aamun Hesarin kakkossivulta löytyy tekniikan tohtori Raine Mäntysalon häikäiseviä ajatuksia maankäyttö- ja rakennuslaista. Professori Mäntysalo kokee ongelmalliseksi, että maanomistajilla on kaavoituksessa erityisoikeuksia, joita muilla ei ole. (Kyllä, siis niillä muilla, jotka eivät omista kaavan kohteena olevaa maata...)

Nämä erityisoikeudet ovat muuten seuraavia: lain mukaan kaavoituksella ei saa aiheuttaa maanomistajalle kohtuutonta haittaa, ranta-alueilla maanomistaja voi itse laadituttaa kaavan omistamalleen maalle ja lisäksi, kunta ja maanomistaja voivat keskenään tehdä kaavoitukseen liittyviä sopimuksia.

Onhan se toki kamalaa, että maa-alueen omistajan mielipide kysytään. Saakohan tämä professori Mäntysalo ihan oikeasti opettaa Aalto-yliopistossa? Lukitaanko ovet luennon ajaksi, ettei kukaan yksityisomistusta kannattava pääse vahingossa karkuun?

Kyllähän keskusjohtoista maankäyttöä harrastettiin itänaapurissakin, mutta paikan päällä voi käydä tarkastamassa että kuinka paljon parempi systeemi se sitten oli kuin tämä professori Mäntysalon parjaama uusliberalismi.

-JR-

P.S. Sosialistin ja kommunistin erottaa muuten siitä, että sosialisti tyytyy viemään maasi, mutta kommunisti pistää sinut vielä rangaistukseksi vankilaan.

P.P.S. Sinänsä asiaan liittymättä, täydet pisteet Helsinki-Vantaan lennonjohtotornin remonttisuunnitelmalle. Lennonjohdon tilapäinen siirtäminen viereisen toimistotornin neukkariin on nerokas ratkaisu, kun remontista ei näytä aiheutuvan lainkaan viivästyksiä kesäiselle lentoliikenteelle. Paljon lentävä vakioasiakas kiittää!

torstai 1. heinäkuuta 2010

Paras mahdollinen tapa avata uusi blogi

Eipä sen komeampaa tapaa avata blogi kuin todeta eduskunnan yllättävänkin yksimieliset äänestystulokset lisäydinvoiman puolesta. TVO:n reaktorille 120-72 ja Fennovoimalle 121-71. Viisi edustajaa oli poissa (näistä ainakin yhdellä ihan oikea syy) ja kaksi ei kaiketi ollut saanut vielä mielestään riittävästi tietoa päätöksenteon perustaksi, kun kerran äänestivät tyhjää. Suosittelen näille henkilöille alan vaihtoa - se kun on vähän kansanedustajan perustehtävä ottaa kantaa äänestäjiensä puolesta.

Lisäksi Posiva sai äänin 159-35 luvan loppusijoitusluolan laajentamiselle.

Hyvältä tuntuu lukea näistä päätöksistä, vaikka tällä kerralla en ollutkaan mukana lobbauksessa samalla tapaa kuin vuoden 2002 kierroksella. Tuolloin lupa viidennen reaktorin rakentamiseksi oli huomattavasti tiukemmalla. Muistan istuneeni viimeisenä käsittelypäivänä yömyöhään eduskunnan kahvilassa ja avustaneeni muutamia kansanedustajia puheittensa kirjoittamisessa. Äänestystuloksen selvittyä liityin eduskunnan edessä ydinvoiman puolesta mieltä osoittaneiden seuraan heiluttamaan siniristilippua. Taisimme myös toivottaa Greenpeacelle hyvää kotimatkaa. Saksasta ohjattua kaukokampanjointiahan se heidän touhunsa on.

Jos kohta tuore äänestystulos merkitseekin selvää tilausta parille lisäreaktorille jo ensi vaalikaudella, olen kuitenkin sitä mieltä, ettei näitä hankelupia tulisi enää eduskunnassa käsitellä. Ydinenergialaissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa on tarkat vaatimukset siitä, millaiset turvallisuusvaatimukset ydinvoimalaitoksen tulee täyttää. Eiköhän säteilyturvakeskus asiantuntevana valvontaviranomaisena riittäisi tarkastelemaan tätä aspektia. Keskustelu yhteiskunnan kokonaisedusta taas kajahtaa aika pahasti sosialismilta.

Ottaen huomioon, että valtion ylikeskeinen rooli Suomessa on paljolti Keskustan syytä, oli suorastaan nautinto kuunnella elinkeinoministeri Pekkarisen loistavaa puhetta eduskunnan kyselytunnilla (http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/06/pekkarinen_nauratti_eduskuntaa_puheellaan_1797363.html?origin=rss).

Suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin kun ei ole pahemmin kuulunut se, että oltaisiin asioista avoimesti eri mieltä, saati että oma mielipide pitäisi vielä asiallisesti perustellakin. Mutta nyt Mauri osui naulan kantaan. Jos joku on valmis investoimaan muutaman miljardin omaa rahaansa vuosia kestävään rakennushankkeeseen, niin hän on aika varmasti matkassa himpun verran kestävämmin perustein kuin vihervasemmistolainen, joka on sitä mieltä, että eiköhän ole parempi ottaa tuokin raha valtion haltuun ja rakentaa sillä vaikka tuulimyllyjä.

Toivottavasti Pekkarisen esimerkki on tarttuva. Demokratiassa ei ole paljoa mieltä, jos kansalainen ei löydä puolueiden ja poliitikkojen mielipiteistä kuin korkeintaan hienovaraisia painotuseroja. Kyllä se pitää uskaltaa sanoa ääneen, että sosialismi on yksi tehokkaimmista tavoista tuhota yhteiskunta, ja että vihreä liike on nykyään lähes kokonaan vanhojen stalinistien näpeissä. Sen ideologia ei enää millään tapaa perustu aitoon ympäristönsuojeluun. Tietäisipähän sitten kansalainenkin äänestyskopissa, minne se ääni oikeasti menee.

-JR-